Syntymäpäivä

 

Ystävänpäivä 2021

 

Joulukuun syntymäpäiväonnittelut

Joulukuussa syntymäpäiväänsä viettävälle askartelin pitkästä aikaa tällä suosikkitaitolla kortin.  Hetki piti kyllä miettiä, että mitenkäs tämän leikkaus ja taittelu oikein menivätkään.
Kantava väriteema oli violetti-musta-kulta ja askartelulaatikon kätköistä löytyi näihin väreihin sopiva Vera Hiiri -kiiltokuva. Skräppipaperit on joulupaperilajitelmasta, mutta sopivat hyvin tällaiseen loppuvuoden synttärijuhlintaankin.

10v hääpäivä, ystävänpäivä ja uusi koti.

On sitä vähemmästäkin kortteja postiteltu. 

Vauvaonnea!

Hartaasti toivottu ja odotettu pieni ihminen saapui toukokuun alkupuolella. Häntä ja perhettään onnittelin tällaisella.

Kesäsynttärisankari

Vera Hiiri seikkailee jälleen. Tällä kertaa synttärisankaria tällä lähestyin. Yksinkertainen ja melko riemukas siitä tuli.

Eläkeläiselle

Tein jo viime vuoden puolella tällaisen Vera Hiiri -kortin. Se on odotellut sopivaa tilaisuutta, ja kun konkretisoitui, että lasten kanssa työtä tekevä, puutarhahommia vapaa-ajallaan rakastava työkaveri jää eläkkelle, ajattelin että sitä varten tää kortti on.

Vera Hiiri -kiiltokuvan pohjalla kartonkia ja vanhahtavaa skräppipaperia ja koristeena satiininauhaa.

Vauvalle

Työkaverille syntyi alkukesästä uusi pieni tyttö. Tein kortin koko meidän tiimin puolesta, tällainen siitä tuli. Kuva on vähän huonolaatuinen, mutta näkeehän siitä.

Keskellä Vera Hiiri -kiiltokuva, sen alla vaaleanpunaista ja valkoista kartonkia, kiinnitetty korttiin 3D -tarroilla. Pohjalla skräppipapereita ja valkoista satiininauhaa.

Joulukortit 2012

Viime joulun tienoilla innostuin virkkaamaan lumihiutaleita ja alkuvuosi kuluikin mukavasti pienten ja vähän isompien lumihiutaleiden kanssa. Hauskaa oli, että jostain syystä en onnistunut saamaan kahteen peräkkäiseen lumihiutaleeseen samaa määrää sakaroita. Tänä jouluna nuo tekeleet päätyivät joulukortteihin. 

Pienten lumihiutaleiden kaveriksi laitettiin aaltokartonkia ja valkoista, sinistä ja hopeista kartonkia. Lisäksi valkoisia ja hopeisia ääriviivatarroja ja satiininauhaa.

Isommat lumihiutaleet saivat kaverikseen ruskeaa ja sinistä kartonkia, valkoista satiininauhaa sekä valkoisia ääriviivatarroja.

Lisäksi arkistoista löytyi lumihiutaletarra, joka myös lumihiutaleteeman jatkoksi sai paikkansa kortissa. Kaverina kahta erilaista skräppipaperia, vakoista kartonkia, valkoista satiininauhaa ja hopeinen ääriviivatarrateksti.

Tarra-arkiston kätköistä löytyi myös valkoisia poroja (tai ehkä peuroja) ja kuusia. Muutama sellainen sai paikkansa jouluntoivottajina. Sinisellä kartongilla valkoinen lumikumpare, kuusi- ja poropeuratarra ja valkoisia pieniä tähtiä.

Talvimaisemateemalla jatketaan. Lappeenrannan energia on joskus muistanut joulukorttivalikoimalla, joista yhden kortin laitoin kolmeen osaan. Kuvan kaveriksi valkoista kartonkia, paperinarua, nappeja, skräppipaperia ja Joulurauhaa -tagi.

Joulukuvakokoelmasta löytyi myös Anita Polkutien joulukorttikuvia. Niissä oli niin iloista jouluista pihaleikkitunnelmaa, että inspiroiduin tekemään nämä joulukortit. Kartonkeja, skräppipaperia, kuviolävistäjä, nappeja, siirtokuvalumiukko, tarroja, 3D -tarra, satiininauhaa ja tekstitagi.

Seuraavan kortin inspiraationa oli tuo maalaishenkinen kuva äidistä ja lapsesta joulupuuhissa. Sen kaveriksi jouluisia skräppipapereita, tekstitagi ja siirtokuvaporo.

Tämä kortti haki muotoaan aika kauan. Halusin ehdottomasti käyttää tuon vintagekuvan joulukuusen kanssa olevasta tytöstä. Kaveriksi se sai ruskeasävyistä kuitupaperia, skräppipaperia, tähtinappeja, tekstitagin ja juuttinarua.

Viimeisenä piti vielä tutkailla, olisiko Vera Hiiri -kuvissa jouluisia tunnelmia. Löytyi Vera sydänpipareiden leipomispuuhissa. Kuvan kaveriksi tuli skräppipaperia, mulperipaperia, kartonkia, sydännappeja ja joulutekstitagi.

Ristiäiset

Kun on oikein pieni

voi lentää linnun untuvalla

nukkua orvokinlehden alla

kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni

voi keinua heinässä heiluvassa

levätä kukassa tuoksuvassa

kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni

voi istua lumihiutaleille

ja liitää maailman tuulien teille

kun on oikein pieni.

-Hannele Huovi

Kummityttöni ristiäisiä vietettiin eilen, ja hän sai tällaisen Vera Hiiri -kortin. Kortin pohjalla valkoista ja vihreää kartonkia ja valkoista silkkipaperin kaltaista paperia (jossa näkyy ihmeellisiä kupruja liimauksen takia). Kiiltokuvan alla vihreää skräppipaperia. Ja korttiin keveää ilmettä tuomassa pitsinauhaa ja valkoisia nappeja. 

Onnea ylioppilaalle!

Viime viikolla sain vihdoin aikaiseksi sen, mitä oon jo tovin ajatellut tekeväni. Tilasin Marjolein Bastinin Vera the Mouse kiiltokuvia Steinssonsin nettikaupasta. Kaikista maailman piirtäjistä tuo Bastin on melkolailla ykkössuosikkini ja haaveilen muistakin hänen kuvittamista jutuista.

Mutta niin, Vera Hiiri pääsi nyt ensimmäisen kerran miun korteissa seikkailemaan ylioppilaan onnittelukorttiin. Ideoin kortin niin, että lahjapaketti ja kortti on yksi melko yksinkertainen kokonaisuus, vaikka kortti toimii sellaisenaan itsekseenkin. Lahjan paketoin raidalliseen valkoiseen tapettiin ja rusetiksi solmin kukallista satiininauhaa. Korttipohjana vaaleanpunaista kartonkia ja välissä valkoista kartonkia. Vaaleanpuna- ja vaaleansinisävyisestä skräppipaperista ja kukallisesta kuviopaperin suikaleesta tuli melko makoisa pohja Veralle. Kyseinen Veran kuva valikoitui korttiin siksi, että kortin saanut ylioppilas on ahkeroinut kaksoistutkinnon ammattikoulussa ja lukiossa, ja on koulutukseltaan myös pukuompelija. Ammattiin valmistumisesta onnittelin vuosi sitten tämän linkin takaa löytyvällä ensimmäisellä kortilla.